*

joukamokortesalmi Tartun toimeen

Menestystä metsistä

  • Omatoimista puunkorjuuta ja jatkojalostusta
    Omatoimista puunkorjuuta ja jatkojalostusta

Suomen metsät ovat olleet maamme talouselämässä ja vientikaupassa aina tervanpolton päivistä alkaen ja edelleen koko sotienjälkeisen ajan keskeisessä roolissa. Metalli- ja elektroniikkateollisuus ovat sen asemaa ajoittain horjuttaneet, mutta siitäkin huolimatta olemme jälleen palanneet metsäteollisuutemme suhteen uusien jopa ennen kokemattomien investointien aikaan ja kasvun odotusten äärelle.

Metsätalous on siitä poikkeuksellinen tuotannon ala, että siinä tuotantokoneisto – metsät – ovat jo valmiina olemassa. Vuosikymmeniä jatkuneen metsänhoitoaatteen ja -valistuksen ansiosta metsämme kasvavat nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Puuraaka-aineesta ei ainakaan toistaiseksi ole kasvullisessa mielessä pulaa.

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma vuosille 2016–2020 on valmistunut. Sen valmistelun on myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus saanut tiedoksi. Koko biometsätalousklusterin kannalta katsottuna elämme käänteentekeviä ratkaisun vuosia.

Puun käyttömahdollisuuksien kasvun myötä hakkuumääriä pyritään nostamaan suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle vuoteen 2020 mennessä. Päämäärä on kunnianhimoinen, mutta ehdottoman oikea.

Tavoitteeseen pääsy edellyttää ensinnäkin sitä, että tieverkosto ja varastointipaikat saadaan vastaamaan niin nykyisen kuin tulevan puunkäytön tarpeita, kuljetuksellisten pullonkaulojen paikallistamista ja ratkaisuja niiden poistamiseksi ja terminaalitarpeiden kartoittamista sekä yleistä tienhoidon tason nostamista.

Metsänomistajan kannalta ratkaisevaa on tavoite tukea yrittäjäpohjaista aktiivimetsänomistusta. Metsätilojen pirstoutumista pitäisi ehkäistä ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia edistää. Myös metsätilusjärjestelyt ovat toimenpidelistalla.

Jotta puu saadaan huilaamaan, edellyttää se puuntuotannon rästien purkamista ja siirtymistä metsänhoidollisesti oikea-aikaiseen toimintakulttuuriin. Nämä toimenpiteet taas johtavat automaattisesti ja absoluuttisen varmasti siihen, että metsien kasvu ja erityisesti arvokasvu ampaisee jälleen aivan ennen kokemattoman uusiin ulottuvuuksiin.

Kokonaisuuden kannalta keskeistä on saada puun käyttöä lisätyksi. Uudet puunkäyttömuodot on saatava mukaan, samoin kaikkien puutavaralajien ja -jakeiden hyödyntäminen on nostettava huippuunsa. Keskeisessä asemassa on jatkojalostajien puusta maksukyky, mikä pitää saada nostetuksi optimitasoon.

Kun kaikille puutavaralajeille löytyy oikea ja riittävä hinta, poistuu myös puunmyynnin panttauksen suma kertaheitolla. Euro on paras konsultti tässäkin.

Metsätalous on siinä mielessä mielekäs ala, että pääosa toiminnan myönteisistä sivuvaikutuksista ja valtaosa kantorahatuloista jäävät pääosin maakuntiin pyörimään, millä on selvä piristysruiske aluetalouksiin.

Tavoitteiden toteutuminen edellyttää paitsi kokonaishallintaa, myös sitä, että maakunnallista metsäohjelmaa tukemaan lähdetään toden teolla jokaisessa peruskunnassa. Se vaatii kumppanikseen kunnallisia metsätyöryhmiä ja paikallisia metsäohjelmia. Yksinomaan millään maakunnan mahtikäskyllä ei tätä savottaa tulla kunnialla loppuun saattamaan!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Meraohjelman tuottaman lisäkasvun myötä on metsissämme harvennusrästejä jotka olisi nyt syytä käyttää hajautetusti sähkön ja lämmöntuotantaan. Maakuntamme työllisyyteen ja tuotantolaitosten ulkomaan vientiinkin olisi positiivinen piristysruiske. Sipilällä lienee potenttiaalisia edellytyksiä toimia veturina.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Joukamolta hyvä ja ajankohtainen kirjoitus, mutta missä viipyvät Perussuomalaiset kommentoijat ?

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Hyvä kirjoitus. Hakkuusäästöjä on metsissämme paljon. Kuten Joukamo sanoo metsistä on Suomen vauraus luotu. Metsien merkitys taloutemme korjaajana on hyvin ajankohtainen. Nyt lahoaa metsiin puuta aivan liikaa. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa on ylimitoitetulla suojelulla jätetty lahoamaan puuta ihan tarpeettomasti. Vihersosialistinen talouspolitiikka on ollut tähän syynä. Olen useasti kuullut sanottavan, että esim. Koillismaalla ei unionisäännösten vuoksi voida harjoittaa mitään mittavampaa teollisuutta. Onko blogistilla tällaisesta päätöksestä tietoa?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kuusamon Hirsitalot on juuri avannut palvelu ja myyntikonttorin Kärsämäen Paanulinnassa.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Metsiemme omistajuus voidaan jakaa neljän eri tahon omistukseen.

Maanviljelijät, Valtio, Eläkeläiset ja Palkansaajat omistaa suurinpiirtein saman verran kaikki,, muille jää vain rippeet.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Italialaiset ovat luoneet kukoistavan huonekaluteollisuuden tuontipuusta, virolaiset koivusta, mutta meillä ei Iskua lukuunottamatta juuri mitään, tonnimääräinen jalostusaste ja työllistävä vaikutus moninkertainen paperin bulkkituotantoon nähden.

Käyttäjän joukamokortesalmi kuva
Joukamo Kortesalmi

Metsien omistus on muodostunut historiallisista syistä siksi, mitä se on. Valitettavasti se ei suosi yrittäjämäistä puuntuottamista.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Aivan näin.
Itsellänikin on muutama hehtaari yhteisomisteista metsää, enkä ole sitä mitenkään hyväkskäyttänyt, jos ei laske muutamia polttopuiden hakuja.

Vaikea on ratkaisu siitä miten näitä pystyis ohjaamaan niin että se olis omistajilleen ja valtiontaloudelle kannattavaa.
Pakkolunastaakkaan ei voi :)

Käyttäjän joukamokortesalmi kuva
Joukamo Kortesalmi Vastaus kommenttiin #8

Tällä hetkellä esimerkiksi Kuusamossa tehtävistä vapaista (=ei sukulaistenvälisistä) maakaupoista valtaosa päätyy ulkokuusamolaiseen omistukseen ja suuressa osassa niistä pääsyy metsänostoon löytyy metsästysharrastuksesta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #9

Valtion myydessä rahanpuutteessa metsiään oli kauppakirjassa pidätettävä pohjavesi ja metsästysoikeus Valtiolle.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #10
Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #9

Aivan totta.

Itse ostin vanhan rintamamiestalon Sallasta veljeni kans, siinä tuli maata mukaan 4 hehtaaria ja siitä puolet on metsää.
Tämän kaupan tehtiin Valtion kans.
Olisimme voineet ostaa enempikin.

Jos ratkaiset ongelman, niin että metsät saatais hydynnettyä kaikkia hyödyntämällä tavalla,, olet elämäntyön teheny :)

Tuossa kun oon aikani kuluks pitkäänki seurannu näitä omistajuuksia ja metsien hyvinvointia, on vain niin että puusto kasvaa enempi kuin niitä käytetään.

Omistajiks tulee naisia enempi, koska he elävät pidempään kuin miehet.
Moni ei edes varmaan tiedä omistuksiaan.

Toimituksen poiminnat